Kotoisaa elämää

Olen niin kyllästynyt tähän talveen. Viime kesä oli aivan mahtava. Oikea unelmakesä. Ajattelin silloin, että noin upean kesän jälkeen yhden talven kestää valittamatta. Mutta en vaan kestä. Tällä hetkellä ulkona on niin liukasta, että siellä ei pysty kävelemään kunnolla. Lenkit koiran kanssa on ihan tuskaa. Etenkin kun satun omistamaan vetoinnokkaan koiran. Se kieltämättä pitäisi saada kitkettyä pois meidän Vililtä. Saisi jo tulla kevät, jotta pääsisi puutarhapalstalle. Ollaan puolison kanssa käyty nyt kahtena viikonloppuna syömässä ulkona. Harvoin on tullut käytyä peräkkäisinä viikonloppuina, mutta aivan ihanaa kun ei itse tarvitse tehdä ruokaa. Tänä viikonloppuna oltiin Casa Largossa, joka oli todella miellyttävä kokemus. En ollut siellä aikaisemmin syönyt. Edellisenä viikonloppuna käytiin Mayassa, joka onkin entuudestaan tuttu paikka. 

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille lukijoilleni. Piirrän pahviin sydämen, kauniin, herkän, punaisen. Sulle ystäväni annan sen kera halauksen lämpöisen.

Jännä juttu, jännitys ennen syöpätsekkausta ilmestyi vasta edellisenä iltana. Yleensä olen hermoillut asian kanssa useamman viikon ajan. Ehkä siihen vähän vaikutti se, että oli jännitettävää noissa paksuneulanäytteen tuloksissa. Olin siis tiistaina papa-kontrollissa. Tällä kertaa oli enää hoitajan käynti. Tähän asti mukana on aina ollut lääkäri. Nyt jos tulokset ovat hyvät, en ole enää erikoissairaanhoidon piirissä. Hoitaja kuitenkin sanoi, etten missään nimessä voi odottaa kutsua 50v joukkoseulontoihin asti. Eli noin kahden vuoden päästä on joka tapauksessa käytävä papa-kontrollissa. Tuloksia pitää odottaa 4-6 viikkoa. Tämä viikko on onkin ollut lääkäripainotteinen. Perjantaina kävin näyttämässä kirurgille tuota rinnan pattia. Ei kuulemma ole vielä tarvetta leikata. Mutta tämänkin suhteen tulee nyt seuranta. Pattia kuulemma pitää kerran vuodessa käydä näyttämässä lääkärille ja sitten kun se kasvaa riittävän suureksi niin on leikkaus. Uudet silmälasit kävin hakemassa keski...

Vähän erilainen viikonloppu tällä kertaa. Perheen mies lähti jo torstaina työmatkalle ja on koko viikonlopun poissa. Ensin innoitsin, että vietetään koiran kanssa ihan kahdestaan koko viikonloppu, mutta sitten viikonlopun suunnitelmat muuttuivat. Rauhallinen viikonloppu menikin sitten täydessä vauhdissa. Torstaina olin ensin illan kotikirjastoni Lukupiirissä, joka oli muuten tosi hauska kokemus. Otin jo valmiiksi seuraavan kerran lukupiirin kirjan. Ja samalla sain virkattua yhteen Novellikoulun lahjoituspeiton. Tästä tuleekin lopulta tosin kivan näköinen kun sen vielä viimeistelee ja virkataan reunoihin silmukat. Perjantaina sitten nuorempi lapsi ilmestyi kylään. Tehtiin kaikkea kivaa pientä yhdessä. Valmistauduttiin seuraavan päivän pippaloihin. Poika täyttää kohta 21 vuotta ja vietettiin synttäribileet vähän etukäteen. Vieraiksi luki omien lasteni lisäksi äitini, isäni ja siskoni. Olin kakkukahvien sijasta tällä kertaa tehdä ihan ruokaa. Meillä oli lasagnea ja salaat...

Heti alkuun varoituksen sana, tässä postauksessa on paljasta pintaa. Jätä lukematta jos et halua nähdä. Paksuneulanäytteen tulokset ovat saapuneet ja iso kivi vierähti sydämeltä. Ei syöpää, kasvain on hyvälaatuinen. Sain kuitenkin lähetteen kirurgille. Kirurgi arvioi tarvitseeko patti kuitenkin poistaa. Huiman nopeaa toimintaa. Maanantaina illalla sain lähetteen ja perjantaina posti toi jo ajanvarauskirjeen. Vau, siinä toimi kaikki. Työterveysasema, Hus ja vielä Postikin. Aikakin on jo muutaman viikon päässä. Aika komea mustelma tuosta neulanäytteestä jäi. Kuvan hetkellä se ei tainnut edes olla pahimmillaan. Ensimmäiset päivät olivat kivualiaimmat, mutta sen jälkeen on ollut helpompaa. Jotkut tietyt liikkeet vielä vähän tuntuvat. Kuinka helpottavaa olikaan saada hyviä tuloksia. Jotenkin olin niin varautunut siihen, että rintasyöpähän se on. Pitäkää lukijani peukkuja. Ensi viikolla nimittäin on viimeinen tarkistus kohdunkaulan syövän suhteen. Jos tulokset ovat hyvät, niin voin ...

Minulta leikattiin hyvälaatuinen kasvain toisesta rinnasta joitakin vuosia sitten. Rinnassa on pieni parin sentin arpi, mitään muuta siitä ei huomaa. Arpi on kivasti lähes kainalon sisällä. Nyt syksyn mittaan tuo rinta alkoi ihmeellisesti kipeytyä. Kävin omalla terveysasemalla puhumassa asiasta kuukausi sitten. Silloin lääkäri oli sitä mieltä, että ei ole syytä huoleen. Pyysi kuitenkin palaamaan asiaan vuoden vaihteen jälkeen jos kipuilu vielä jatkuu. No eipä ne kivut mihinkään hävinneet ja varasin heti vuoden vaihteen jälkeen uuden ajan. Noin viikkoa ennen tuota lääkäriaikaa olin käymässä työterveyslääkärillä. Asia tuli jotenkin puheeksi, ja työterveyslääkäri sanoi, että hän voi antaa minulle lähetteen ultraääneen. Sain ajan samalle päivälle kun minun olisi pitänyt tavata oman terveysasemani lääkäri. Ajattelin, että mikä ettei. Onhan se kiva päästä nopeammin tutkimuksiin. Menin kovin huolettomana sitten sovittuna aikana ultraan. Vaikka asia oli vähän huolettanut, olin kuitenkin lu...