Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2018.

Sairastelua osa 2

Kuva
Olikin tavanomaista sitkeämpi tauti. Nyt viikkoa myöhemmin olen nippa nappa jalkeilla. Töistä olin kyllä poissa vaan maanantaina puoli päivää ja tiistaina. Lopun viikkoa tein sitten hommia sairaana kotoa käsin. Ei järin fiksua. Mutta kun olo alkoi olla jo vähän parempi niin ei jaksanut enää pelkästään olla vaan. Synttärijärjestelyt on kyllä yhä tekemättä ihan kokonaan. Niihin ei ole ollut voimavaroja. Onneksi ne ovatkin vasta seuraavana viikonloppuna. Siihen mennessä on pakko olla terve. Meillä on silloin 7-8 vierasta, joten jotakin pieniä järjestelyjä on tehtävä. Olen selaillut vanhoja Kotivinkkejä ja miettinyt olisiko siellä jotakin sellaista mitä en ole vielä kokeillut. Toisaalta, minä en ole mikään maailman paras jauhopeukalo joten kokeileminen voi vieraita ajatellen olla huono juttu. Pitäisi melkein tehdä ensin yksi koe ennen varsinaista leipomista. Siihen ei nyt ole kuitenkaan aikaa. Olisipa ihana omistaa sellainen jauhopeukalo mitä esimerkiksi Leivotaan ryhmässä useal

Sairaana

Kuva
Syntymäpäivänä lähestyy ja olisi tarkoitus järjestää pienet kahvikestit. Jotakin todella pientä vaan, kun ei tässä iässä ole mitenkään tarpeellista synttäreitä juhlia. Mieluummin ne unohtaisi kokonaan. Sen sijaan, että puunaisin kotia ja leipoisin makaan kuitenkin kipeänä. Ensin yksi päivä migreeniä, seuraavana aamuna flunssa ja ärhäkkä virtsatietulehduss. Ihana kombinaatio. Onneksi seurana on koira, itse tehty kauratyyny ja hyvää luettavaa. Tein aikoinaan useammankin kauratyynyn enoni maatilan kauroista. Kankaana oli vanhoja kierrätysnkaita. Olen erityisen ihastunut tuohon ruskeaan sydänkankaaseen. Hyvää palvelua sain työterveyshuollosta. Pelkkä soitto sairaanhoitajalle riitti siihen, että puoli tuntia myöhemmin minulla oli antibioottiresepti naapuriapteekissa. En ole mikään antibioottejen ystävä, mutta virtsatietulehdus on kyllä sellainen vaiva johon haluaa mahdollisimman nopean avun.

Lehtikaalisipsit

Kuva
Tein työkaverin vinkin perusteella lehtikaalisipsejä. Kuten puutarhapalstaani liittyvästä blogistani on ollut luettavissa niin minulla on suorastaan ylituotantoa lehtikaalista. Lehtikaalisipsit on todella helppoja tehdä ja niistä tuli todella maukkaita. Pesin ensin lehtikaalit huolellisesti ja sen jälkeen paloittelin ne pienemmiksi paloiksi. Lehtikaalista kannattaa poista paksu lehtiruoti. Kaaleja ei kuitenkaan kannata ihan mielettömän pieneksi kannata pilkkoa, koska ne kutistuu kuitenkin uunissa. Minulla oli lehtikaalia 200 gramman verran. Laitoin sipiviksi paloitellut palot muovikulhoon johon kaadoin päälle 2 ruokalusikallista oliiviöljyä. Käytin itse asiassa Ischian matkalta tuomaani oliiviöljyä joka on maustettu chilillä. Toki tavallinen oliiviöljykin käy. Sekoitin öljyn joukkoon 1/4 teelusikallista suolaa ja sitten mausteita oman maun mukaisesti. On todella tärkeää, että kaikki lehtikaalin palat saavat osansa öljystä. Siinä kannattaa siis olla huolellinen. Sen jälkee

Kirjastossa

Kuva
Olen lukuhullu vai pitäisikö sanoa siistimmin lukutoukka. Onneksi meillä on loistava kirjasto aivan naapurissa. Sen lisäksi, että siellä on hyvä kirjavalikoima niin palveluita on muitakin. Loistava valikoima esimerkiksi lautapelejä. Kampanjana on aina säännöllisesti joku juttu. Esimerkiksi nyt siellä on lainattavissa erilaisia urheiluvälineitä koripallosta kahvakuuliin jne. Tapahtumia on vaikka mitä. Olen käynyt säännöllisesti Novellikoukussa, jossa voi neuloa joko omaksi iloksi tai hyväntekeväisyyteen ja samalla kuunnella novelleja. Muitakin tapahtumia on. Kirjastossa käy esimerkiksi säännöllisesti kirjastokoira Fido, johon lapset voivat tutustua yhdessä Fidon omistajan ohjauksella. Kirjastomme on aina täynnä lapsia. Sekin on hyvä juttu. Ennemmin kirjastossa vaikka pelaamassa tietokonepeliä kuin ulkona pahanteossa. Nykyajan kirjastossa on sekin kivaa, ettei siellä enää tarvitse olla hiiren hiljaa. Meidän kirjastossa on myös omatoimipalvelu. Sopimuksen tehtyään kirjastos

Syksy

Kuva
Vihaan syksyä, vihaan talvea. Olen niin kesäihminen kuin vaan voi olla. Tämä kesä oli suorastaan unelmien kesä. Mutta nyt vanhemmiten olen oppinut nauttimaan näistä pimeistä illoistakin. Kuinka ihana onkaan laittaa kynttilöitä palamaan. Parvekkeella roikuu taas tuttu joka talvinen lyhtyni. Mökille ostin itse asiassa myös aika kivan näköisen lyhdyn. Parvekkeen lyhty on vasemman puolesessa kuvassa ja mökin lyhty oikealla. Tuo mökille ostettu lyhty oli tarjouksessa Citymarketissa ja hinnaksi taisi jäädä vain noin 10 euroa. Ihanaa kun aamulla on vielä valoisaa. Koiralenkeillä olemme päässeet nauttimaan syksyn tuoksuista.

Elämää koiran kanssa

Kuva
Elämä koiran kanssa, sitä ei voisi edes kuvitella. Kuinka ihanaa on tulla töistä kotiin ja saat joka kerta riemukkaan vastaanoton. Toki välillä kotona on myös vähemmän miellyttäviä yllätyksiä. Päivät yksin saattavat käydä tylsäksi ja vastaanotto on kotona alapuolella olevien kuvien kaltainen. Pienempänä tuhoja oli toki ihan eri tavalla. Silloin meillä ei kenkiä jätetty näkyville työpäivän ajaksi. Nykyään kenvät saavat olla aika rauhassa. Mutta jostain syystä minun kesäiset ballerinat ovat joka kerta kohteena. Jotenkin olen ajatellut, että se johtuu siitä, että käytän näitä kenkiä ilman sukkia. Kenkien sisällä on emännän jalkojen "hyvä" tuoksu. Mutta kuinka ihanaa on herätä aamuisin iloisiin suukkoihin. Heti kun avaat silmäsi, on koira kärppänä paikalla. Ja niiden pusujen määrä on valtava. Tästä koirasta tulisi myös näppärä taskuvaras. Sitä kiinnostaa kaikki taskuissa olevat nenäliinat ja paperit. Ja ne häviää takusta ilman, että edes huomaat kuonon käyneen as

Illanistujaiset

Kuva
Meillä oli töissä illanistujaiset nyyttärit teemalla. Tein mukaan viemiseksi suolaisen piirakan, jossa täytteenä oli kinkkua ja omia kasvattamiani kasviksia (porkkanaa, mangoldia ja purjoa). Päällä oli kermaviiliä, juustoraastetta ja kananmunia. Piirakka meni kuumille kiville ja sitä olisi saanut olla reilusti enemmänkin. En viitsinyt kuitenkaan tehdä useampaa piirakkaa tai isompana kun oli sovittu, että jokainen tuo vaan sen mitä itse jaksaa syödä. Tästä piirakasta ei kuitenkaan jäänyt mitään jäljelle. Viiniksi mukaan tarttui tällainen ihan pöllö-tölkki. Ihan puhtaasti esteettisistä syistä. Tölkki näytti niin kauniilta. Vietettiin iltaa hyvällä porukalla ja jatkoillakin käytiin. Käyn niin harvoin missään baareissa, että oli ihan virkistävää vaihtelua. Eikä seuraavana aamuna edes ollut krapulaa, joten kaikin puoli onnistunut ilta.