Elämää koiran kanssa

Elämä koiran kanssa, sitä ei voisi edes kuvitella. Kuinka ihanaa on tulla töistä kotiin ja saat joka kerta riemukkaan vastaanoton. Toki välillä kotona on myös vähemmän miellyttäviä yllätyksiä. Päivät yksin saattavat käydä tylsäksi ja vastaanotto on kotona alapuolella olevien kuvien kaltainen.



Pienempänä tuhoja oli toki ihan eri tavalla. Silloin meillä ei kenkiä jätetty näkyville työpäivän ajaksi. Nykyään kenvät saavat olla aika rauhassa. Mutta jostain syystä minun kesäiset ballerinat ovat joka kerta kohteena. Jotenkin olen ajatellut, että se johtuu siitä, että käytän näitä kenkiä ilman sukkia. Kenkien sisällä on emännän jalkojen "hyvä" tuoksu.



Mutta kuinka ihanaa on herätä aamuisin iloisiin suukkoihin. Heti kun avaat silmäsi, on koira kärppänä paikalla. Ja niiden pusujen määrä on valtava.


Tästä koirasta tulisi myös näppärä taskuvaras. Sitä kiinnostaa kaikki taskuissa olevat nenäliinat ja paperit. Ja ne häviää takusta ilman, että edes huomaat kuonon käyneen asialla. Äsken taas löytyi sohvalta kasa silputtua nenäliinaa, jonka tiedän olleen villatakkini taskussa.



Ja paperisilpun vieressä makaa täysin syytön ja tyytyväinen koira. :)


Tällä kirjoituksella on todellakaan tarkoita, etteikö koira olisi meille rakas. Se on aivan korvaamaton perheenjäsen. Kyllä olisi elämä tylsää ilman tätä meidän vauhtihirmua.










Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Niinhän se on. Mutta kun tuo tuhoaminen on vaan niin kertakaikkiseen ihanaa puuhaa. Siis Vilin mielestä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Savustettu nieriä

Blogin uudistaminen